Joonas S. Martikainen

Olen politiikan filosofian ja teorian tutkija Porvoosta. Tällä hetkellä (10/2023 - 04/2025) työskentelen Helsingin yliopistossa osana Koneen säätiön rahoittamaa HARMAA: Epäsuora filosofia vastarinnan muotona -työryhmää. Tutkimuskohteitani ovat poliittinen toimijuus, merkityksellinen vapauden kokemus, demokratia, sekä näiden kokemukselliset ehdot. Väitän, että demokratia on mahdollista siellä, missä ihmiset kokevat voivansa luottaa toisiinsa ja yhteiskunnan instituutioihin, kokevat tulevansa kuulluiksi ja kokevat olevansa arvostettu osa yhteiskuntaa. Näistä syntyy ihmisten arkikokemukseen kokemukseen sen "atmosfääri" tai pohjavire, joka mahdollistaa uskon kokemuksen. Kuvailen tätä "arkista uskoa" havaitsemisen ja kokemusen tavaksi, joka mahdollistaa asioiden näkemisen positiivisesta tulevaisuusperspektiivistä käsin. Tämä kokemus on mahdollista menettää - tällöin menetetään myös usko demokraattisen politiikan kykyyn muuttaa asioita parempaan suuntaan.

Valmistelen tällä hetkellä artikkeleita solidaarisuudesta merkityksellisen poliittisen toimijuuden ehtona. Valmistelen samalla kirjaprojektia Political Poverty: Losing Faith in Democracy (Palgrave Macmillan), joka julkaistaan näillä näkymin vuonna 2025.

Puolustin väitöskirjaani "Political Poverty as the Loss of Experiential Freedom" (Poliittinen köyhyys kokemuksellisen vapauden menettämisenä helmikuussa 2021 ja sain valtiotieteiden tohtoraattini maaliskuussa 2021. Vastaväittäjäni oli Associate Professor James Ingram.

Väitöstutkimuksessani (linkki sähköiseen versioon) tuon esiin sellaisia demokratian toimintahäiriöitä, jotka toimivat usein vaivihkaa ja huomaamatta yhteisön sisällä. Ihmisellä tai ryhmällä voi olla paperilla kaikki mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa, mutta silti he ovat omasta tahdostaan riippumatta kyvyttömiä tekemään niin. Tutkimuksessa lähestyn tällaista osallistumattomuutta niin sanotun ”sohvaongelman” kautta. Demokratia tarkoittaa myös sitä, että ihminen voi vapaasti valita olla osallistumatta ja jäädä kotisohvalle telkkarin ääreen. Monet kuitenkin kokevat olevansa kyvyttömiä tekemään muuta kuin jättäytymään syrjään, vaikka he olisivatkin turhautuneita ja jopa vihaisia siitä, miten politiikkaa tehdään. He eivät näe muuta vaihtoehtoa kuin jäädä kotisohvalle istumaan. Yhteiskunnassa ulkopuoliseksi joutunut ihminen voi kadottaa uskon itseensä kykenevänä ja tasa-arvoisena poliittisena toimijana sekä uskon demokratiaan toimivana mahdollisuutena vaikuttaa. Tällöin katoaa myös arkikokemuksen taustalla vaikuttava perusturvallisuuden tunne, luottamus kanssaihmisiin ja jopa toivo paremmasta tulevaisuudesta. Kutsun tällaista kokemuksen murtumista poliittiseksi köyhyydeksi.

This site is hosted on Neocities, in opposition to, and as an alternative to exploitative social media platforms. I am committed to making internet about fun, freedom and discovery again, the principles behind what we knew as Web 1.0.